lisää

kuvia!

Rauhallista ja Iloista Joulua

kaikille ystäville niin neljällä kuin kahdella jalalla. Ohessa kivoja joulukuvia, joissa "lapset" pääosassa:) Kiitos kaikille kuvia laittaneille. Toivottavasti ette pety, kun mamma ei valitse mittään voittajaa;) Kilpailu ja JOulu ei mahdu miulla samaan mittaan.. Täällä idässä on ollut Kylmä, eilen käytiin moikkaamassa Erjaa perheineen sekä "pikku"serkku Macoa. Kyllä nuorisolla riitti vauhtia, kelistä viis. Illalla kun ajelin väsähtäneen neidon kanssa kotiin, niin mittari tarjosi -28C. Meillä ei eilen ollut niin kylmä, tänään jääty puol naamaa ja tytöillä väritys vaihtu.. ei vaan tarjennu ottaa kuvaa. Mammalla on nyt aika paljon lomaa, joten kaikki kynnelle kykenevät, tervetuloa meille! Minna-Kaisa& tytöt

Hanget korkeat nietokset

Joulu hiipii vähän kerrassaan lähemmäs ja lähemmäs.. Palasin sunnuntaina kuntoilemasta ja maanantaina lapset pääsivät kotiin. Silkkaa riemua eikä vieläkään malteta jättää mammaa omineen hetkeksikään. Joiku-Jeremias edusti meitä Minttumantalaisia hienosti Messarissa, Rop-pentu 9.12. Onnea Armi! Alalaidassa kuva pikkumiehestä:) J-pentujen omistajat yllättivät mamman maailman hienoimmalla kalenterilla. KIITOS! Enhän tietenkään malttanut oottaa JOuluun asti. Rekkukerhon (lue Parikkalan Koiraharrastajat) hallitusura on loppusuoralla. 12 vuotta on yllin kyllin yhdelle ihmiselle. Toki jatkan yhdistyksen jäsenenä ja osallistun kaikkeen mihin kunto ja työ antavat myöten. Kuulemma jokin lahjuskin on tulossa, jos sen malttaisin avata vasta Jouluna:) Kiitos asianosaisille. Mukavataha on ollut, nyt on nuorempien ja terveempien vuoro:) Huomenna koitan aloittaa kakkusten teon. Kolmen apurini kanssa.. saas nähdä paljonko karvoja löytyy. Rauhallisin mielin Joulua kohti! Minna-Kaisa& tytöt

Lahti jne

Onpas taas vierähtänyt aikaa, tällä välin on tapahtunut erityisesti J-pentujen kanssa. Ensin oli pentutapaaminen Hankasalmella, hieno osaanotto 6/7 pentua oli tullut pitkienkin matkojen päästä. Areksen kanssa tavattiin Savossa erikseen, joten jonkinlaisella kartalla olen teidän kanssa:) Lahden pentunäyttelyssä oli huima osallistujamenestys, niin koko kisassa, (yli 800 pentua) kuin hoffeissakin, 18 kpl. 4 innokasta Minttumantalaista oli mukana. Onneksi kukaan ei lähtenyt mukaan voitto mielessään, sillä Raila vei kotikonnuillaan potin. Onnittelut vielä tätäkin kautta. Kovin isoja meitin lapset oli kuukautta nuorempiin verrattuna. Esiintymistyylejä oli laidasta laitaan. Siitä se lähtee.:) Nyt lissää harjoitusta ja viimeistään ens kesänä kehiin kattomaan mitä junnuista sanotaan. Armilla on vauhti päällä ja hyvä niin. Neljännestä sijasta huolimatta arvostelu oli kehuja täynnä, joten eikun uutta matoa koukkuun:) Omista koirista piti olla viisi viikkoa erossa;( Mutta nyt meillä on ollut muutaman viikon toosi hieno kylppäri. Matkan varrella sattui kaikkea mahollista.. miulle tapaa aina käydä niin. Bella oli sporttaillut hoidossa vähän liikaakin, meille tuiki harvinainen lihotuskuuri menossa. Lottis oli vissiin hyödyntänyt kaverinkin eväät, paino oli järisyttävä 37,7 kg, kun käytiin kiillottamassa hampaat huippukuntoon! Tosin Lottis huomauttaa tähän, että hänellä on vain n 3 kg liikaa, mammalle saa huoletta piirtää nollan vielä mukaan.. Talvi tulee pätkissä, väliin lunta tupaan ja sitten taas sulaa. Vettä on tullut ihan liikaa viime aikoina, takapiha on lähinnä suo. Juuri nyt aurinko paistaa. Ohessa kuva J.läisistä Lahdessa. Vielä kerran KIITOS kaikille mukana olleille! Minna-Kaisa PS. Jouduin vaihtamaan puhelinta lennossa eli jos minusta ei kuulu mittään, on numerosi hukassa, laita se meilinä tai tekstarina, kiitos

Eilen

tuli 19 vuotta täyteen kasvattajan monivaiheisella uralla! Ja sain mitä parhaimman lahjan, sillä Gerda sai Äänekosken ryhmiksessä viimeisen serttinsä ja valioitui! Onnea, onnea! Nitja on kunnostautunut enempi käyttöpuolella (voittajaluokan jälki&toko-koira ja kohta sama myös vepessä:)), joten kyllä kauniillakin koiralla voi tehdä kaikkea, kun vain haluaa tehdä töitä! Siinä haastetta teille armaat H&I&J-pentujen omistajat, kyllä niistä teidän kavereista löytyy aineksia, kunhan vaan ite;) Nitja on kolmas kasvattini, joka valioitui. Damien ja Edward ovat jo muistoina meidän mielissämme, jotka heitä rakastimme. Toivottavasti ei tarvitse oottaa yhtä kauan seuraavaa menestyjää. Vaikka tärkeintä silti on se, miten onnellista elämää koiran/koiriemme kanssa voimme viettää. Mie ja tytöt olemme viettäneet aika vauhdikasta elämää, ei paljoa kotona ole oltu. Sellaista se tahtoo aina välillä olla, ei siis kannata ihmetellä, jos näitä tarinoita hittaasti ilmestyy. Ohessa kuvat upeasta valiotytöstä, kiitos Reija aktiivisuudestasi, olette loistava pari! Minna-Kaisa

Synttärit ja Kuopijo

Heippa, olen ollut laiska kirjoittamaan.. osin syy on myös Saunalahden, sillä mokkula kettuilee myös nyt, joten saa nähdä miten akan nyt käy. Kuopijossa tuli käytyä sekä perjantaina että sunnuntaina. Lauantain jätin väloon, kun yksinhuoltajan piti ajella ees takaisin. Bella ei tykänny perjantain tuomarista eikä hän Bellasta joten tasapeli. Herra kaukkomailtakaan ei ihastunut ikihyviksi, vaan haitanneeko tuo mittään. Arvosteluista ei kyllä kannattais maksaa 40 eurova, rivi tai kaks epämääräisiä kommentteja peräkkäin. Myös pohjoismaalaiselta tuomarilta, joka oli pettymys.. kaukomaan tuomarit ei ole tottuneet suullisiin krittikkeihin, joten sen saatto arvata. Mukavinta oli tavata kaukana asuvia horvatti-ihmisiä, joita "idän noita" ei juuri muuten tapaa. Kiitos vaan kaikille mukavasta seurasta, juttutuokioista ja kannustuksesta. Extra-kiitokset urhealle Erjalle, joka parhaansa mukaan meidän kengurua luotsaa:) Vempu täytti lauantaina 7 v! Mansikkakakkua oli tarjolla. Kiitos Inkulle tästä ihanasta neidosta joka koko maailmaa rakastaa. Ikä on tuonut kiusallisen pissinkarkailuvian, onneksi näyttäisi siltä että lääke on löytynyt. Omat hermot meinas kiristyä jatkuvassa luuttuamisessa ja Vempu oli onneton kun vahinko tuli. Kiitos J-pentujen omistajille super-aktiivisessa yhteydenpidossa, kyllä ootte hyviä!! Kuopijon näyttelystä pitää vielä sen verran kommentoida, että perjantaina meni hermot.. ei siis eh:n saamiseen tms. sillä ne ovat leikkiä ja seuraavalla kerralla tilanne voi olla toinen. Vaan.. mulla on ollut jo useita vuosia invaparkki-lupa, ihan virallinen polliisin antama. Kuuliaisesti huiskutin sitä noin puolelle tusinalle järkkärille. Vaan mitä seuras.. päädyin keskelle sisään jonottavia ihmisiä ja koiria. Jos en olis meuhkannut ja soittanut torvea en varmaan olis selvinnyt kehään ajoissa (olin siis tuntia ennen arvostelun alkamista näyttelualueen portilla). Typerin järkkäreistä ehdotti mulle että tee u.käännös kun olin selvinnyt yli puolen välin ruuhkasta.. kun ei edes etteenpäin päässy. Kun lopulta selvisin pois sumpusta, piti ajaa erittäin jyrkkään ylämäkeen parkkiin. Kuljen vielä omin jaloin, mutta mitä jos pyörätuolilla, en taatusti olis pystynyt kelaamaan ja työntämiseenkin olisi tarvittu paljon, paljon habaa. Sunnuntaina meni paremmin, kun ite tiesin, mihin olin menossa. JOten tsemppiä Kuopijo, koittakaa uskoa että meitä vaivasiakin koiraihmisiä on ja tulee olemaan. Kuvassa Vempu vähän nuorempana:)

Onnea

Rakkaat H-pennut, kolme vuotta kasassa! Niin se vaan aika kuluu.. juurihan olitte pieniä ja sieviä piikkihampaita. Tuoreimmat piikkihampaat ovat olleet vähintään 2 viikkoa uusissa kodeissaan. Mamma on onnellinen, kun on saanut runsaasti ihania kuvia ja terveisiä! Jatkakaa samaan malliin. Epänörtti siirtelee kuvia vähän kerrassaan kansioihin ja jottain näkyvillä myös täällä blogissa. Kaikille naamakirjan ystäville pahoittelut, ei vaan ole minun juttu, joten saatte siellä ihan rauhassa päivitellä miten kamala kalkkis-kasvattaja onkin osunut kohdalle.Tykkään enempi henkilökohtaisesta "kirjeenvaihdosta", joten kirjoittelen vastausmeilejä aina kun kerkiän. Blondiini Bella koittaa palata mamman vauva asetelmaan. Ihana höperö, niin kuin aina. No, kolmeen vuoteen on vielä matkaa, sitten pitäisi aikuistua, paino konditionaalissa sillä Vempu lähestyy kiivaasti seittemää vuotta eikä senkään touhut kovin aikuismaisia ole. Lottis-mamma kera viidentoista jälkeläisen on porukan ainoa aikuinen. Sillä ittestänikään en aina mene takeeseen, vaikka vuosia mittariin onkin kertynyt. Kaukoa mukaillen, mieluummin vanha kuin aikuinen.. Sadepäivää toivotellen, Minna-Kaisa Kuvassa päivänsankarittaria:) kolmin kappalein