Mie olen ollut kuntoilemassa ja muutoinkin reissunpäällä, joten tämän kirjoittelu on jäänyt. Samalla kun mamma kuntoili, saivat tytöt treeniä Merjan huomassa. JOhan kilot lähti:) Veikkaan, että enempi kuin miusta, vaikka toisin päin taitais olla parempi. No, meillähän ei muita linjavikaisia ole kuin mie.
Lunta on ihan pikkasen, saa nähdä montako päivää kestää. Vempun pulkka jo oottaa töitä, Vempusta puhumattakaan. Lottiksen kanssa käytiin lauantaina ajelulla JOutsenon suunnassa. Möllitoko-kisat olivat ihan mukavaa vaihtelua treenaamisen lomassa, sisätiloissa kun ei täällä maalla pääse treenaamaan. Lottis sai tällä kertaa 155 pistettä ja tuli hienosti kolmanneksi. Harjoittelun määrään nähden tulos on hieno. Joku Keski-Karjalasta tais kommentoidakin et vaan lahjattomat harjoittelee:) Hyppy jäi tälläkin kertaa väliin, kun tuomari oli niin mukava et sitä oli ihan pakko käydä moikkaamassa ensin.Kiitos järjestäjille mukavasta kisasta, eikun uusiks vaan, kyllä porukkakin oppii tulemaan kun sana leviää.
Sunnuntaisin on sitten harjoiteltu raviksella, kun talvi ei vielä ole kunnolla tullut. Serkukset Bella& Hani kävivät myös kuvauksissa, jännityksellä ootellaan tuloksia. Silmät olivat molemmilla neidoilla terveet. Haraldin lonkkatulos C/C on tietysti kasvattajalle pettymys. Kasvuaikana on ehottoman tärkeätä pysyä hoikassa kunnossa, kaikkeen sekään ei auta, mutta läski kasvuiässä on iso riski. Onneksi koira ei CC:stä normaalisti mittään tiedä, joten suurta surua ei tullut.
Vaikka jalostukseen käytettävät hoffit ovat terveitä ties kuinka monen sukupolven takaa, niin koskaan ei päästä siihen auvolaan että kaikki olisivat terveitä. Kaikki on suhteellista, niin tämäkin, miun lonkat olis varmaan F jos ne yhtä tarkasti kuvattaisiin, ja on niillä silti kävelty kohta puoli vuosisataa.
Lottis on jättänyt varsinkin tyttäriinsä paljon itseänsä, tässä kuvassa Henrietta
Joulu(loma)a jo ootteleva Minna-Kaisa